Elpymis- ja palautumistukiväline

Rahoitustukimekanismi, jolla autetaan EU-maita tekemään talouksistaan kestävämpiä ja selviytymiskykyisempiä koronaviruskriisin jälkeen

Tutustu eri maissa toteutettaviin hankkeisiin

Tukea valmistautumiselle tulevaan

NextGenerationEU-välineen keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, josta myönnetään avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseksi EU-maissa.

Tavoitteet ja hyödyt

Elpymis- ja palautumistukiväline on osa EU:n laajempia toimia, joiden tarkoituksena on

lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia
tehdä EU-maiden talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin
auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä
ohjata Eurooppaa digitaalisen muutoksen tielle
luoda työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Tukivälineestä myönnetään EU-maille varoja investointeihin (vuoden 2022 hintoina)

291 mrd. euroa

lainoina

357 mrd. euroa

avustuksina

648 mrd. euroa

yhteensä uudistuksiin ja hankkeisiin

^{_{* With the amended RRF Regulation, additional grants under the Emissions Trading System (ETS) and Brexit Adjustment Reserve (BAR) have been made available to Member States. Therefore, the EUR 357 billion in grants is now split in EUR 338 billion of original RRF grants, EUR 17.3 billion in ETS grants and EUR 1.6 billion in BAR grants. Furthermore, Member States could request loan support until August 2023. Of the total available envelope of EUR 385 billion, close to EUR 291 billion has been committed by end 2023. These two changes (more grants available through ETS and BAR and less loans requested than the total available envelope) result in a total RRF envelope of EUR 648 billion by end 2023. The previously mentioned amount of EUR 723 billion represented the maximum amount of RRF grants (EUR 338 billion) and RRF loans (EUR 385 billion) according to the RRF Regulation.}}

Tutustu eri EU-maissa toteutettaviin hankkeisiin

Vihreä siirtymä

Vihreät teknologiat ja valmiudet: kestävä liikkuvuus, energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen; kiertotalous; biologinen monimuotoisuus

Seuraavan sukupolven hyväksi toteutettavat toimet

Yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen saatavuuden ja laadun parantaminen; digitaalinen koulutus sekä varhaiskasvatus; nuorisotyöllisyyden tukeminen

Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu

Yrittäjyyden, kilpailukyvyn ja teollistumisen edistäminen; liiketoimintaympäristön parantaminen; tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin edistäminen, pk-yritysten tukeminen

Digitaalinen siirtymä

Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton edistäminen; julkisten palvelujen, julkishallinnon prosessien ja yritysten (erityisesti pk-yritysten) digitaalisen siirtymän tukeminen; digitaalisten perustaitojen ja edistyneen digiosaamisen edistäminen; digitaalialan t&k-toiminnan ja...

Sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

Sosiaalisen ja alueellisen infrastruktuurin ja palvelujen parantaminen, sosiaalisen suojelun ja hyvinvointijärjestelmien vahvistaminen, muita heikommassa asemassa olevien osallisuuden edistäminen; työllisyyden ja osaamisen kehittäminen; laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luominen

Terveys ja taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky

Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon kantokyvyn, saatavuuden ja laadun parantaminen, mukaan lukien toimet niiden digitaalisen siirtymän edistämiseksi; julkishallinnon järjestelmien tehostaminen

Miten elpymis- ja palautumistukiväline toimii

Kyseessä on väliaikainen tukiväline, jonka puitteissa komissio voi ottaa lainaa pääomamarkkinoilta ja siten saada varoja auttaakseen EU-maita toteuttamaan uudistuksia ja investointeja, jotka

edistävät EU:n keskeisten tavoitteiden toteutumista
auttavat vastaamaan EU-ohjausjakson eli EU:n talouspolitiikan vuotuisen koordinointi- ja valvontasyklin suosituksissa yksilöityihin maakohtaisiin haasteisiin.

Tukivälinettä koskeva säädös tuli voimaan helmikuussa 2021. Sen avulla rahoitetaan EU-maiden uudistuksia ja investointeja koronaviruspandemian alusta helmikuusta 2020 joulukuun 2026 loppuun. EU-maat toimittavat Euroopan komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, joissa esitetään vuoden 2026 loppuun mennessä toteutettaviksi suunnitellut uudistukset ja investoinnit, jotta ne voivat saada niihin rahoitusta aiemmin sovitun jakoperusteen mukaisesti.

Tutustu eri EU-maiden kansallisiin suunnitelmiin sekä suunniteltuihin uudistuksiin ja investointeihin

Tulokset rahoituskauden puolivälissä

Helmikuussa 2024 eli kolme vuotta NextGenerationEU-välineen perustamisen jälkeen Euroopan komissio antoi myönteisen väliarvion elpymis- ja palautumistukivälineen tuloksista. Tähän mennessä on maksettu rahoitusta 225 miljardia euroa ja saavutettu jo yli 1 150 tavoitetta, mikä osoittaa, että EU-maat ovat tarttuneet ripeästi niin pitkäaikaisempiin kuin uusiinkin haasteisiin.

Elpymis- ja palautumistukiväline on siis ollut näkyvä talouden elpymisen ja rakenneuudistusten tukija, mutta sen avulla jäsenmaat ovat voineet myös edistää konkreettisesti vihreää siirtymää. Monien maiden kansallisissa suunnitelmissa onkin ylitetty selvästi ilmastotavoitteille asetettu 37 prosentin vähimmäisvaatimus.

Vuoden 2023 lopussa tehtiin joitakin tarkistuksia ja myönnettiin 150 miljardin euron lisärahoitus kansallisten tavoitteiden tueksi nykytilanteessa, jossa vaikuttavat muun muassa EU:n naapurissa meneillään oleva konflikti, korkea inflaatio, toimitusketjujen häiriöt ja kasvanut luonnonkatastrofien riski.

Esimerkkejä hankkeista, joita on toteutettu elpymis- ja palautumistukivälineen ja NextGenerationEU-välineen tuella, on seuraavissa Euroopan komission lähteissä: 27 maakohtaista tietokoostetta, verkkosivu Tavoitteista totta EU:n tulevaisuusinvestointien avulla.

Linkkejä

Euroopan elpymissuunnitelma

Elpymisen ja palautumisen tulostaulu